Saarioisilla on yhteensä 13 broilerin kasvattajaa. tilat sijaitsevat Pirkanmaalla (Kangasalla, Pälkäneellä ja Vilppulassa) tuotantolaitoksen läheisyydessä.
Jyväbroilerit kasvatetaan vapaina turvelattialla ja ne ruokitaan viljatäysrehun lisäksi omilla pelloilla viljellyillä viljalla/vehnällä.
Nyt kaikissa Jyväbroilerpakkauksissa on helppo tarkistaa tuotteen alkuperä, sillä erillinen etiketti kertoo millä tilalla broilerit on kasvatettu.
Elkelän tila, Kangasala
Raija ja Reijo Alanen pitävät Elkelän tilaa Kangasalan Haapaniemen kylässä. Raijan suku on asunut paikalla jo pitkälti toista sataa vuotta; hänen isänsä isovanhemmat muuttivat sinne Haapaniemen kartanon torppareiksi vuonna 1889. Myöhemmin suku osti tilan omaksi.
Saarioinen on tilan emännälle tuttu talo jo nuoruudesta, sillä 1970-luvun lopulla hän ahkeroi kesätöissä Sahalahden tehtaalla muun muassa teurastamolla, lähettämössä ja pelloilla porkkanoita harventamassa. Kun kotitila siirtyi Raijalle ja Reijolle vuonna 1983, he aloittivat broilereiden sopimuskasvattajana. Tila työllistää Raijan täyspäiväisesti, kun taas Reijo ehtii tehdä myös rakennusalan töitä tilan ulkopuolella.
Kulttuuri on lähellä Elkelän isäntäparin sydäntä. He ovat teatterin suurkuluttajia, sillä joskus esityksiä tulee käytyä katsomassa jopa parikin kertaa viikossa. Myös kotimaiset elokuvat ovat heidän mieleensä. Uusi yhteinen vauhdikas ja kuntoa kohottava harrastus on fuskutanssi, joka on yksinkertaistettu versio jivesta.
Hakulisen tila, Kangasala
Pirjo ja Pertti Hakulinen kasvattavat broilereita Kangasalan Sahalahdella, vain muutaman kilometrin päässä Saarioisten kartanolta saman Isoniementien varrella. Tila on lohkottu Pertin kotitilasta vuonna 1985, jolloin myös broilerkasvatus sai alkunsa.
Pertti on ollut Saarioisten leivissä koko työikänsä. Hän aloitti uransa nuorena miehenä tehtaan alkutuotannossa muun muassa punajuurten, kaalin ja tillin viljelyssä. Yli 25 palvelusvuoden aikana myös valmistus-, lähettämö- ja kuljetustoiminnot tulivat tutuksi eri esimiestehtävissä. Vuonna 1999 Pertti siirtyi talon ulkopuolelle päätoimiseksi broilerkasvattajaksi. Pirjo-emäntä osallistuu tilan kolmen kasvattamon toimintaan, mutta tekee välillä keikkatöitä terveydenhuollon parissa. Myös tytär Hanna-Riikka on työskennellyt tilalla jo parin vuoden ajan.
Tilan isäntä on kova mies kalastamaan. Mielipuuhaa on verkkokalastus puhdasvetisellä Längelmävedellä, joka on tunnettu runsaista siika- ja kuhakannoistaan. Yhdessä isäntäpari liikkuu mielellään luonnonhelmassa paitsi kuntoilun takia myös hyötymielessä, sillä retkillä korit täyttyvät marjoista ja sienistä.
Suurimäen tila, Kangasala
Anna ja Janne Hampaala edustavat toisen sukupolven broilerkasvattajia Kangasalan Pakkalan kylässä Suurimäen tilalla, joka nimensä mukaisesti sijaitsee mäen päällä. Tila sai alkunsa 1940-luvulla, kun Jannen isänisälle lohkottiin maapala isommasta tilasta.
Suurimäki siirtyi keväällä 2005 Jannen ja Annan hoidettavaksi. Nuori isäntä on ollut mukana sukutilansa askareissa jo pikkupojasta lähtien, ja sama toteutuu myös pariskunnan kolmen lapsen kohdalla.
Broilertuotanto alkoi Suurimäen tilalla 1980-luvun puolivälissä yhteistyössä Saarioisten kanssa. Se sekä viljan viljely työllistävät Jannen täyspäiväisesti. Anna on nyt vanhempainlomalla, mutta palaa sairaanhoitajan työhönsä sen päätyttyä.
Janne ja Anna ovat Saarioisten broilerkasvattajista nuorimmasta päästä. Vaikka työ on vastuullista ja sitovaa, he haluavat tehdä työnsä hyvin. Työ kotitilalla antaa myös vapautta suunnitella omaa työaikaa. Molemmat rentoutuvat liikunnan parissa sekä viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Laurilan tila, Kangasala
Auli ja Petri Laurilan tila ja broilerkasvattamot sijaitsevat Kangasalla pienessä, idyllisessä Taustialan kylässä, joka muodostuu muutamasta talosta ja koulusta. Muinoin rusthollina eli ratsutilana toimineen Laurilan tilan historiaa ja siellä koko ajan asuneen suvun vaiheita on pystytty selvittämään aina 1600-luvulle saakka. Nykyinen isäntäpari otti perinteikkään tilan hoitoonsa vuonna 1995. Tilan edellinen isäntä, Petrin isä, siirtyi vuonna 1985 lypsykarjanhoidosta broilerkasvatukseen ja aloitti kiinteän yhteistyön Saarioisten kanssa. Hän myös viljeli perunaa sopimuskasvattajana. Nyt perunanviljely on jäänyt, ja pelloilla kasvaa vehnää ja kauraa. Myös metsänhoito työllistää isäntää.
Perheen kolmesta lapsesta kahdella isommalla on jo omat menonsa, mutta 7-vuotias tytär saa helposti houkuteltua vanhempansa laskettelemaan ja uimaan. Jos luppoaikaa jää, Petri ja Auli lukevat kirjoja tai käyvät teatterissa rentoutumassa.
Mäkijärven tila, Kangasala
Pirjo ja Juhani Mäkijärven tila sijaitsee Kangasalan Pakkalan kylässä. Tila lohkaistiin vuonna 1982 Kunnin tilasta, joka on Juhanin lapsuuden kotitila.
Uudistilalle rakennettiin ensimmäinen broilerkasvattamo vuonna 1983, ja tuotantoa on laajennettu vuosikymmenien varrella useilla kasvattamoilla. Toiminta työllistää Pirjon ja Juhanin lisäksi myös ulkopuolisia, ja apua antavat tarvittaessa myös pariskunnan kolme poikaa. Broilerkasvatuksen lisäksi Mäkijärvet harjoittavat koneurakointia, tilavuokrausta (talvisäilytystä veneille ym.) sekä huvilavuokrausta Hämeessä ja Lapissa.
Työn vastapainoksi emäntä on mukana Marttatoiminnassa, laulaa kuorossa, toimii seurakunnan luottamuselimissä ja harrastaa liikuntaa. Isännän intohimona ovat moottoripyörät. Perheen yhteinen harrastus on hiihto ja laskettelu.
Kunnin tila, Kangasala
Annele ja Erkki Mäkijärvi isännöivät historiallista Kunnin tilaa Kangasalan Pakkalan kylässä Pakkalanjärven rannalla. Ensimmäiset merkinnät tilasta löytyvät historiatiedoista jo 1500-luvulta eli ajalta, jolloin Kustaa Vaasa toimi Ruotsi-Suomen kuninkaana.
Kunnin tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1876. Sukunsa viidettä polvea edustava Erkki aloitti isäntänä 1983 sukupolvenvaihdoksen myötä. Erkin vanhemmat aloittivat broilertuotannon vuonna 1967, ja nykyisin Kunni on Suomen vanhin tila, jossa on yhtäjaksoisesti kasvatettu broilereita. Tilan pelloilla viljellään kesäisin vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
Molemmat isäntäparista työskentelevät tilalla. Annelen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat valokuvaus ja liikunta eri muodoissa. Erkki puolestaan on käynyt hirvimetsällä kohta 35 vuoden ajan ja hyppää moottoripyörän selkään sopivan hetken tullen. Pariskunnalla on kaksi tytärtä, joista löytynee aikanaan tilalle jatkaja.
Parvelan tila, Kangasala
Heikki Parvela perheineen kasvattaa broilereita Kangasalla Varalan kylässä aivan Pälkäneen kunnan rajalla. Tila on kuulunut hänen suvulleen noin sata vuotta, ja Heikki on työskennellyt tilalla lähes 40 vuoden ajan.
Parvelan tilan yhteistyöllä Saarioisten kanssa on pitkät juuret, sillä jo Heikin isä toimi sopimustuottajana. Sotien jälkeen hän viljeli virginiantupakkaa Saarioisten silloiseen tupakantuotantoon ja 1960-luvulla perunaa. Tilalla oli aiemmin myös lypsykarjaa, kunnes siitä ja perunanviljelystä siirryttiin kokonaan broilerkasvatukseen vuonna 1987. Pelloilla kasvaa broilereille vehnää sekä kauraa ja heinää viisi vuotta sitten perustetun ratsastuskeskuksen 30 hevoselle. Ratsastuskeskuksen toiminnasta vastaa Sari-tytär ja toinen tytär Satu opiskelee Tampereen yliopistossa.
Työ tilalla on ympärivuorokautista ja vaatii Heikin mukaan jatkuvaa kehittämistä. Harrastuksille on kuitenkin järjestettävä myös aikaa. Heikki käy mielellään Elisa-vaimonsa kanssa elokuvissa tai teatterissa. Myös matkailu ulkomaille ja kuntoilu kiinnostavat.
Rönnvikin tila, Pälkäne
Kalle Rönnin isännöimä Rönnvikin tila Pälkäneen Laitikkalan kylässä on monille tuttu yhtenä Suomen suurimmista viinitiloista, vaikka sen tärkein tuotantosuunta on broilerkasvatus. Tilan perusti kihlakunnan kirjuri, kamreeri Schrey ennen 1800-luvun puoliväliä. Hänen jälkeensä se siirtyi vuonna 1869 Vihtori Aleksanteri Kustaanpojalle, joka otti sukunimekseen Rönnvik. Nimi suomennettiin 1900-luvun alkupuolella Rönniksi.
Vuonna 2008 isäntänä aloittanut, nyt 30-vuotias Kalle on toisen sukupolven broilerkasvattaja ja nuorin Saarioisten sopimuskasvattajista. Broilerkasvatus Rönnvikin tilalla alkoi vuonna 1989, ja nykyisin käytössä on neljä kasvattamoa. Viinitilan pyörittämisen lisäksi Kalle ehtii myös harjoittaa koneurakointia sekä viljellä vehnää broilereiden ruokintaan ja herukoita tilan viinintuotantoon. Vapaa-ajalla hänet löytää liikunnan tai metsästyksen parista.
Pirttiniemen tila, Mänttä-Vilppula
Pirttiniemen tila sijaitsee Mänttä-Vilppulan kaupungin Vilppulan taajamassa. Tila on ollut Seppälän suvun omistuksessa vuodesta 1915. Tuija ja Markku Seppälä ovat tilan kolmas isäntäpari.
Broilereita kasvatetaan Pirttiniemessä yli 30 vuoden kokemuksella. Alun perin maa- ja metsätaloutta täydentämään valitun broilerkasvatuksen lisäksi tilalla harjoitetaan nykyään myös koneurakointia. Nämä kolme osa-aluetta muodostavat Pirttiniemen monialaisen maatilan.
Vapaa-ajallaan isäntä seuraa formuloita, emäntä entisöi huonekaluja ja yhdessä he matkustelevat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Perheeseen kuuluu lisäksi jo työelämässä oleva tytär ja vielä opintojaan suorittavat tytär ja poika.
Siukolan tila, Pälkäne
Marja Siukola-Wahen emännöimä Siukolan tila Pälkäneen Pohjalahden kylässä on ollut saman suvun hallussa jo vuosisatojen ajan. Ensimmäiset merkinnät tilan olemassaolosta löytyvät vuodelta 1724. Nykyinen emäntä jätti 1970-luvun lopulla työnsä matematiikan, kemian ja fysiikan opettajana ja otti täyspäiväisen vetovastuun sukutilasta.
Marjan vanhemmat siirtyivät karjankasvatuksesta broilerkasvatukseen vuonna1967 ja muunsivat navetta- ja puimalatilat kasvattamoiksi. Pelloilla viljellään vehnää edelleen broilereiden ruuaksi.
Siukolan tilalla oli merkittävä rooli Jyväbroilerin kehittämisessä, koska juuri siellä testattiin jyväruokintaa 1990-luvun alussa. Marja muistelee, kuinka broilereille syötettiin erilaisia viljatäysrehuja ja lihaa maisteltiin Saarioisten Sahalahden tehtaalla. Oikea ruokintakonsepti löytyi kokeilujen jälkeen – ja on toiminut menestyksekkäästi kaksikymmentä vuotta.
Marjan mielessä siintelevät jo eläkepäivät; tilan kunniakasta historiaa jatkaa toivottavasti tulevaisuudessa hänen poikansa Juho.
Toukolan tila, Kangasala
Virve ja Juha-Pekka Toukolan tila viettää 350-vuotisjuhliaan vuonna 2012. Kangasalan Taustialan kylässä sijaitsevan tilan historiaa on jäljitetty aina vuoteen 1662, josta lähtien tila on ollut saman suvun hallussa. Vuonna 2007 se siirtyi kokonaan nykyiselle isäntäparille. Juha-Pekka on tilan 12. isäntä, joka AMK-agrologiksi opiskeltuaan palasi takaisin esi-isiensä maille. Virve on koulutukseltaan rakennus- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri ja käy myös tilan ulkopuolella töissä.
Toukolan tilalla on kasvatettu broilereita sopimustuotantona Saarioisille vuodesta 1984 lähtien. Pelloilla viljellään broilereiden ruokinnassa käytettävää vehnää sekä rypsiä ja rapsia. Broilerkasvatuksen ja viljelyn rinnalla on 2000-luvulla panostettu myös maatalouskoneurakointiin ja siipikarjalaitteiden maahantuontiin. Tilanhoito ja muut työt pitävät pariskunnan kiireisenä, eikä vakituisiin harrastuksiin juuri aikaa jää. Aina silloin tällöin emäntä saa kuitenkin isännän houkuteltua tansseihin, missä arjen askareet pyyhkiytyvät mielestä.
Peltolan tila, Kangasala
Riku-Sippo Uotila kasvattaa broilereita Peltolan tilalla pienessä Raikun kylässä Kangasalla. Hänen Jalmari-vaarinsa perusti tilan vuonna 1918, kun satoja vuosia vanha Uotilan kantatila jaettiin kahden veljeksen kesken. Riku-Sippo ryhtyi tilan kolmanneksi isännäksi isänsä jälkeen vuosituhannen vaihteessa ja on viihtynyt työssään erinomaisesti.
Broilerkasvatus Peltolan tilalla alkoi vuonna 1981 yhteistyössä Saarioisten kanssa. Nykyisin kasvattamoita on kaksi, ja ne sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Broilereiden lisäksi Riku-Sippoa työllistävät viljanviljely ja maatalouskoneurakointi.
Riku-Sippo on paitsi tilallinen myös täysverinen muusikko, joka säveltää, sanoittaa, laulaa ja soittaa kitaraa neljän kaverinsa kanssa country rockia esittävässä Still-nimisessä yhtyeessä. Vuonna 1997 perustettu bändi keikkailee lähiseudun ravintoloissa, ja siltä on keväällä 2012 tulossa uusi levy. Peltolan isännän muita harrastuksia ovat lenkkeily ja jääkiekkoilu ”pappaporukassa”.
Välikosken tila, Mänttä-Vilppula
Välikosken tila sijaitsee Mänttä-Vilppulassa Näsijärven vesireitin varrella. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1580 lähtien. Isäntäpari Helena ja Markku Välikoski edustavat sen 15:ttä sukupolvea. Perheeseen kuuluvat myös matkailualalla työskentelevä tytär ja poika, joka viimeistelee maataloustieteen opintojaan ja on lupautunut tilan jatkajaksi.
Broilerkasvatusta Välikoskella on harjoitettu jo vuodesta 1978. Tilan pelloilla viljellään vehnää ja muita kasvilajeja leipäviljaksi sekä eläinten ravinnoksi. Myös metsätalous on tilalla merkittävässä asemassa. Metsästä saadaan myyntipuun lisäksi kotimaista energiaa kasvattamoiden lämmitykseen. Perinteinen maa- ja metsätalous muodostaa tilalla broilerkasvatuksen kanssa toimivan kokonaisuuden nyt ja tulevaisuudessa.
Isäntäväki harrastaa työn vastapainoksi matkailua ja liikkumista luonnossa – eikä kauniin kesäillan hämärtyessä rantasaunan löylyjä voi jättää väliin.